Se ei kyllästy koskaan. Tällä viikolla jäi omatoiminen naksuttelu ihan nolliin. Vähän testattiin laatikkoa, mutta mitään uusia juttuja se ei tarjonnut. Ollaan siis keskitytty vaan riehumiseen. Ensin oli leikkitreffit Lyydian ja Virpin kanssa. Paineltiin Talia ristiin rastiin ja tytöillä oli hauskaa. :) Sitten Ruska oli mulla töissä mukana ja pääsi painimaan Inton kanssa. Ja kyllä ne jaksoikin painaa! Into alkoi jo olla sitä mieltä, että vähän vois hengähtää, mutta Ruska vaan sukelsi sen kainaloon, näpsi vähän mahan alta ja läpsi tassulla naamaan. Ne on aivan mahtava pariskunta, vaikka kokoeroa onkin valkoisella paimenkoiralla ja meidän kirpulla.
Tässä pari kuvaa Ruskan ja Inton edelliseltä peuhauskerralta.
Tässä pari kuvaa Ruskan ja Inton edelliseltä peuhauskerralta.
Tällä kertaa mentiin töihin ratikalla. Se toimi tosi hienosti. Ruska alkaa olla siellä jo vanha tekijä. Ei mitään tärinöitä tai muita. Saatiin oikein kanssamatkustajalta kehuja kun se käyttäytyy niin hienosti! Hyvin meni myös kaupungissa kävely. Eteenpäin mentiin ja häntäkin oli, jos ei nyt pystyssä niin rennosti takana päin. Silloin tällöin vaan lipaisi huuliaan. Kotiinpäin tullessa päädyin tosin kantamaan tytyä pari korttelia, kun Stockkan kulmalla oli niin pirusti väkeä (tietty, tää nyt oli ihan arvattavissa).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti