Vihdoin aurinko näyttäytyy sellaisenakin aikana, kun me päästään ulos. Sälekaihtimien välistähän se on välillä pilkahdellut, mutta ei siitä paljoa silloin ole iloa ollut. Mun mielestä sellainen hetki hipoo täydellisyyttä kun aurinko paistaa täydeltä terältä, jää on vielä sen verran hyvässä kunnossa, että siellä uskaltaa kävellä ja koira pinkoo riemuissaan onnen ympyröitä koskemattomaan lumipeitteeseen. Viikon sisään oon nyt muutamaan kertaan päässyt nauttimaan tästä ihanuudesta. Ruskan kassa ollaan samalla treenattu luoksetuloa ja innolla se tulee luokse. Välillä tosin liiankin kovaa, niin ettei ehdi pysähtyä ja painelee täysillä ohi tekee uuden ympyrän (ja pari kertaa vielä uudestaan jos on tosi kova vauhti) ja sitten vihdoin saa pysäytettyä kohdalle. ;oP Yritys on siis tosi kova, ei vaan massa pysähdy kun on tarpeeks vauhtia. Ei me tietty ihan ilman havereita säästytty. Mä onnistuin pludaamaan jalat märiksi ja vielä kahtena kertana (koira ehkäon oppivainen eläin, ihminen ei näemmä ole). Ja Ruska lähti ominpäin haistelemaan yhtä vanhaa labbista ja mun huutelut/vislailut meni täysin kuuroille korville. Onneksi se oli tosi rauhallinen köntys eikä lähtenyt ollenkaan leikkiin mukaan. Koska kuvat kertoo enemmän kun tuhat sanaa tästäkin ihanuudesta, mitä sitä turhia jaarittelemaan...
Sinne läks, korvat vaan lepattaa sivuilla. Voiskohan niitä käyttää hidastaessa? Niinkun lentokoneissa ne siivissä olevat lerpakkeet?
Jei! Tulee se takaskin ja ihan yhtä lujaa...
Onnistunut hidastus
Katsekontakti hallussa
Mietteliäänä, mihinkäs sitten lähtis?
Vaanitaan vähän, tuolla menee jotain porukkaa. Ihme hiihtelijöitä xD
Kaunis Ruska
Ja vähän sivummalta...
Ja toiselta sivulta
Jei! Tulee se takaskin ja ihan yhtä lujaa...
Onnistunut hidastus
Vaanitaan vähän, tuolla menee jotain porukkaa. Ihme hiihtelijöitä xD
Kaunis Ruska
Ja vähän sivummalta...
Annu, tosi kiva lukea tätä sun blogia ja seurata Ruskan edistymistä :) Videot ja kuvat on ihania! Mulla itellähän on toi vauvakoira Emma, ja sen kans on treenailtu nyt jonkun verran samoja juttuja kuin mitä teette Ruskan kans. Tästä blogista saa vielä lisävinkkejä joihinkin harjoituksiin! Tuntuu muuten, että Ruska suhtautuu joihinkin asioihin samalla lailla kuin Emma. Esim. noi kanijutut kuulostaa niin tutuilta. Mullahan on kaks kania ja marsu, joiden kans Emma haluais päästä välillä leikkimään. Yrittää läpsiä tassulla ja vinkuu, kun toiset ei meinaa sietää sen seuraa...
VastaaPoistaEmma on aika kuuliainen neiti, tyypillinen paimenkoira. Nyt kun murkkuikä alkaa lähestyä ja varsinkin jos neiti on täpinöissään, niin välillä kuulo häviää kummasti ;) mut todella hyvin se silti ottaa ite kontaktia ja nauttii oppimisesta ja yhdessä puuhailusta.
Tsemppiä treenailuun ja pusu Ruskalle <3 Seuraan sun blogia tiiviisti, vaikka en koko ajan kommentoi :)
Ihania kuvia ja kuulumisia Ruskasta. Mäkin lueskelen teidän blogia ahkerasti ja mielenkiinnolla :) Mukavaa kevättalven jatkoa!
VastaaPoistaKiitti kyläilystä ja kommenteista Salla ja Suzu!
VastaaPoistaSalla - Sun Emma taitaa olla jo Ruskan pään kokoinen jässikkä... ;)
Suzu - Mä oonkin seurannu Bibin kotiutumista. Se on aivan älyttömän kaunis!
Ja ihanaa kevätaurinkoa (ja nopeasti sulavia lumia = mahdollisimman vähärapaisia kelejä) molempien laumoille!