Ensimmäiseksi kokeiltiin rauhoittumista. Katteltiin Flash Forwardia ja köllötettiin sohvalla. Kokeilin silitellä Ruskaa rauhallisesti ja pitkin vedoin, mutta se taisi olla kuitenkin ihan liian kierroksilla ja aloitti heti normi könyämisensä ja leikkinsä, eli otti hampailla kädestä. Annoin sen sitten rauhoittua ihan ittekseen.
Toinen kotitehtävämme on leikki. Tämän en usko olevan meille ongelma, Ruska leikkii todella paljon. Aamulla kun herätään se alkaa raahailla lelujaan ympäriinsä ja retuuttelee niitä. Sitten se käy ratsaamassa kämppää jos löytyisi muitakin leikkikaluja (tumppuja, kyniä, papereita, mitä vaan suuhun sopivaa ;) ). Ihmisten kanssa sillä on hyljeleikki (sukkana selälleen sohvalle syliin), pientä vetoleikkiä leluilla, hammastelua käsistä ja puskemista sekä kainaloon kaivautumista.
Ulkona se haluaa nykyään leikkiä ihan kaikkien kanssa. Ruskan motto on tämä: vieraita koiria ei ole olemassakaan on vain ystäviä joita en ole vielä tavannut. Muutos siitä arkailijasta, joka meille muutama kuukausi sitten muutti on uskomaton. Aluksihan Ruska kauhisteli ihan kaikkea ulkona, se paineli metikön puolelle turvaan ja odotti siellä mahdollisimman huomaamattomana. Sitten tavattiin muutamia ihania koiria, joiden kanssa Ruska pääsi riehumaan ja pikku hiljaa sen ei enää tarvinnut mennä ihan niin kauas ja kohta jo painelikin ohitse kulkeneiden perään. Meilläpäin asuu aivan mahtavia koiria ja omistajia, jotka antoi Ruskalle aikaa mennä itse tutustumaan ja omaan tahtiinsa. Tottakai välillä tarvitaan edelleen aikaa uusissa tilanteissa, mutta suurimmaksi osaksi Ruska on ihan tavis koira. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti