Hipstamatic rulaa ja me ollaan matkalla Kauhavalle.
Juhannuksena oltiin Kauhavalla ja onneksemme päästinkin lähtemään jo keskiviikkona heti töiden jälkeen. Lemmikkivaunu oli lähes tyhjä, joten mikäs siellä oli matkustaessa. Ruska köllötteli tyytyväisenä omalla penkillään puoliunessa. Teemun isä oli meitä asemalla vastassa, heitettiin rinkat auton perälle ja hypättiin kyytiin. 2 minuutin ajon jälkeen tuli ensimmäisen kuolatippa ja sitten hieman nieleskelyä, joten me jäätiin suosiolla pois kyydistä ja käveltiin vika kilometri. Juhannuksena sitten vaan oltiin ja möllöteltiin. Me käytiin Teemun kanssa pariin kertaan juoksemassa pitkin lakeutta ja kyläiltiin Tuomaksella ja Annilla Kerttua katsomassa. Ruskaa ei otettu mukaan ja se pärjäsi loistavasti yksikseenkin kotosalla. (Parempi vaihtoehto kuin ottaa se autoon mukaan.) Irtioloa harjoiteliin vähän, mulla oli lautasellinen kinkkua ja kutsuin Ruskaa luokse kun se lähti muutamien metrien päähän. Tosi lyhyinä pidettiin noi harjotukset ja kun esim. syötiin ulkona Ruska oli pitkän liinan perässä. Kauhavan juhannuksen erikoisuudet eli lentokoneet ja muut pörräävät ei haitanneet Ruskaa yhtään, vaikka ajoittain pitääkin kovaa ääntä. Loistoreissu siis ja takaisinpäinkin junailu meni mukavasti vaikka vaunu olikin ihan täysi.
Lisää hipstailua, riehuntaa Ruskan kanssa terkkarin viereiselle nurmikentällä.
Kylänraitilla.
Kotimatkalla junassa väsytti kovin.
Sitten oltiin vielä viikko töissä. Jossain välissä ehdittiin M.Niemeläisten kanssa grillaamaan. Pojat on uimassa ja me tytöt parannetaan maailmaa. Ruska oli taas ihan kala vedessä. Suht rauhassa saatiin syödä eväät ja sitten se pisti pötkölleen kaikkien keskipisteeksi.
Sitten Ruska lähti mummolaan viikoksi kun kaksjalkaiset lähti Norjaan vuonoilemaan. Orson lähti iso-tädille hoitoon jo ennen juhannusta ja onkin siellä heinäkuun loppuun. Viime viikolla kävin iso-veikkaa moikkaamassa ja täydentämässä heinävarastoja ja hyvin tyytyväiseltä tyyppi näytti. Ei todellakaan olis halunnut lähteä mun mukaan. Se tietää jo, että yleensä aina kun mä saavun Tuikulle se tarkoittaa, että se joutuu kuljetushäkkiin ja sehän ei oo mitenkään kiva juttu. Mä siis saan osakseni hirveät tömistelyt ja hyvä kun antaa pikkasen silittää turvan alta. Ruskalla taas oli mennyt aivan loistavasti mummolassa, siitä on kuulemma tullut sielläkin oikea sylivaavi. Ja naapurit oli ihmetelly kun se on niin älyttömän hiljanen.
Yksi yö ehdittiin viettää himassa ja sitten lähdettiin veneilemään. Tätä me mietittiin moneen kertaan, että lähdetäänkö vai mitä tehdään. Mutta kun ilmat on tällaset, ei voitu vastustaa edes vähän raikkaampaa meri-ilmaa ja pakattiin itsemme ja piski autoon ja ajettiin Naantaliin. Kolmet oksut tuli matkalla ja kuolaa jonkun verran. Huoh! Vaikka toikin kuulostaa pahalta ei se kuitenkaan menny ihan älyttömäksi. Kun me alettiin satamassa purkaa autoa, äiti otti Ruskan ja ne lähti tutkimaan venettä, Ruska paineli pokalla sinne sisään ei ollu mitään ongelmaa. Pelastusliivit vaan päälle ja menoks. Venematkakin sujui loistavasti. Vastatuulessa tuli jonkin verran pärskeitä ja niitä Ruska vähän kammoksu.
Enskertalainen veneessä
Ja sitten vapaus! Ei remmiä + Ei valjaita = Maailman onnellisin pieni koira. Sen verran oli kuuma, ettei Ruskakaan jaksanut kauheasti tehdä tutkimusretkiä, loikoili siinä lähettyvillä ja kävi välillä moikkaamassa sitten teki jonkun pienen rundin ja palasi takaisin. Kertsossa oli neljä veneellistä ihmisiä ja kaikki tykästyivät Ruskaan kovasti, se kun on niin helppo, ei törkeänä kerjäile, ei hauku jne. Ainoa ihmetyksen hetki oli kun sunnuntai-iltana Ruska hävisi johonkin. Muutaman minuutin se varmaan oli poissa ja tuli sitten huutelun jälkeen takaisin ja hävisi taas. Minä ja äiti paikallistettiin se uuden huvimajan eli Ilotalon alta. Kuono pilkotti lautaseinän alta ja näytti siltä ettei se pääse sieltä itse pois. Sitten alkoi pelastusoperaatio. Herkkuja esille ja kaivettiin vähän sammalta alta pois ja saatiin ujutettua piski ulos sieltä. Vähän ajan päästä se oli taas menossa sinne, mutta kun kielsin ei mennytkään. Aamulla sitten päästettiin Ruska pissalle ja se ylläripylläri hävisi. Tehtiin siinä aamutoimet ja mä lähdin huussiin ja kun kävelin Ilotalon ohi sen alta kuului vinkunaa. Voih! Olen jäänyt jumiin. Voisinko saada herkkuja ja huomiota. Kiitos! Karjaisin vaan, että tuu kuule ihan ite veke sieltä, mä en enää lähde tohon huijaukseen mukaan. Sillä välin kun tulin vessasta takasin se olikin yhtäkkiä päässyt itse pois sieltä ja viiletti häntä heiluen muiden luokse. Tää oli siis niin klassinen temppu. Jaska teki tota myös. Heh heh! Turha kuvitella, että mä tollaseen enää menisin...
Kotimatka oli tuskastuttavan kuuma. Veneessäkin oli myötätuuli ja auto sitten taas ihan sauna. Eikä äidin auton ilmastointi toimi kunnolla. Ruska läähätti ja kuolasi, mutta ei oksunnu ollenkaan.
Kuumaah!
Nyt siis taas sen verran kotona, että vaihdetaan puhtaat vaatteet kassiin ja sitten me lähdetään Ruskan kanssa kaksistaan ekokyläilemään pariksi viikoksi Ähtäriin. Teemu lähtee pyöreissulle (temenretket.blogspot.com).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti