Ihana kesä

Yleensä tulee aloitettua kaikella kuralla, joten tällä kertaa lähdetään etenemään sieltä toisesta päästä. Ruska on oppinut asioita! Se istuu kiltisti kun tullaan sisään ja odottaa, että saan siltä valjaat pois. Myös kun lähdetään ulos se nykyään istuu eikä riehu/pure valjaita/säädä kaikkea muuta, kuten ennen. Se osaa myös ulkona kiertää esteitä oikeeseen suuntaan. Kun tulee pyörä vastaan se tulee luokse melkein automaattisesti -> tää tarkoittaa maksista! Se tulee hakemaan herkkua itse ja malttaa odottaa sitä. Tää on itseasiassa suuri edistysaskel, nyt voidaan alkaa oikeesti opettelemaankin ulkona jotain kun mulla on sellasta valuuttaa mitä Ruska haluaa ja mitä se jopa odottaa. Verraten aiemmin kun sille tunki vaikka mitä tavaraa naamaan, niin se vaan paineli ohi. Kun ei siis niin kiinnosta! Mutta nyt heh heh!

Ruoka maistuu tällä hetkellä tosi hyvin. Vähän ehkä liiankin hyvin, pikkasen on tullut painoa lisää, eli pitää sitä tarkkailla, ettei mee överiksi. Ja Ruska on huomannu, että meillä on parempi pitää ite ruoka-ajoista kiinni, mamma kun ei aina muista. Äskenkin kävi keittiössä vinkumassa kun täällä vaan dataillaan, eikä evästä kuulu...

Sitten oon onnistunut opettamaan sille, että kun se jäi jälkeen -> naksautin kieltä -> Ruska tili luokse -> namia. Eli kannattaa jäädä jälkeen jolloin naksautetaan ja sit tulee maksista. Eilen meillä kesti yli tunti kävellä Munkan rantaan kun neiti oli sitä mieltä, että mihinkään ei liikuta ennenkuin eväät on esillä ja koko ajan tarvis saada lisää. Siinä vaiheessa lopetin sen kongin kanssa riehumisen ja vaan odotin. Tyyppi kans istu ihan rauhassa keskelle tietä, silleen joo ei mitään kiirettä, että jatketaan sitten kun ne namit taas tulee mukaan kuvaan. Mut mä en olekaan mitään eilisen teerenpoikia näissä jutuissa. Aattelin vaan, että voi voi Ruska kuule mulla on ollu paras mahdollinen opettaja just näihin tilanteisiin. Rakas terriinini Jaska-mummeli, jonka suuren persoonan kanssa sain neljä vuotta käydä näitä taisteluja päivittäin. Mä jaksan kyllä odottaa. ;) Ei Ruska helpolla luovuttanut, kuten sanottua matka-aika venyi kolminkertaiseen normaalista. Takasin päin tultiin jo nopeemmin ;)

Ja sitten tuli ihana kesä ja mamma tuli kipeeksi. Hittolainen, ei me ehdittu siitä hirveesti nauttia kun ei sitä kuumessa paljoa rannalla hengailla. No jotain sentään...

Ruska oli ihana sisarhentovalkoinen mun sairastaessa.


Orsonkin on päässy kunnolla ulkoilemaan partsille ja se nauttii täysin siemauksin. Kerran meinasi tosin jäädä sinne kokonaan kun epähuomiossa laitettiin ovi kiinni ja mitään ääntä se ei tietenkään osannu siellä pitää. Ruska onneksi tajusi, että iso-veikka puuttuu ja halusi kovasti partsille Ortsua pelastamaan.


Ruska yhdessä lempipuuhassaan. Kaivaminen on parasta!


Kyl mekin hetkeks ehdittiin rantsuun. Munkan rannassa korvaeläin ja mää.